Lauantai 21.11. ja 71. Matkapäivä

Heräsimme lauantaina aurinkoiseen ja lämpöiseen Brysseliin. Eetun kuumekin oli yön aikana laskenut, joten uskaltauduimme lähtemään kaupungille, tosin sillä ehdolla, että Eetu ei saa juosta eikä riehua, ja saisi välillä istua huilaamassa rattaissa. Menimme metrolla keskusasemalle ja siellä huomasimme, että Sightseeing-bussi oli juuri lähdössä. Päätimme hypätä kyytiin, sillä sillä tavoin näkisimme kaupungin nähtävyydet ja saisimme siitä hyvän kokonaiskuvan. Lisäksi Eetun tulisi istuttua paikoillaan! Ajelu olikin todella hyvä ja kesti kokonaiset 90 min. Näimme Eurooppa-alueen, missä sijaitsevat lukuisien EU:n virastotalojen lisäksi Euroopan parlamentti, -komissio sekä Alueiden komitea. Lisäksi näimme Atomiumin, Kuninkaanlinnan ym. tärkeät paikat ja kuulimme kiinnostavia tietoja ei vaan Brysselin vaan myös laajemmin Belgian historiasta ja nykyisyydestä. Molemmat tytöt nukkuivat hyvät päikkärit bussissa - Lilja minun sylissä ja Emilia penkillä maaten. Ja kuningaskin oli muuten kotona, sillä lippu liehui salossa...

Oli muuten hauska huomata, että EU ottaa virastotalojensa seinillä kantaa akuutteihin asioihin. Näin esim. antibioottien käytöstä ison herättelevän julisteen sekä suuren julisteen, jossa vaadittiin EU:n painoarvolla vapautettavaksi kotiarestistaan Aung San Suu Kuyi, eräs maailman tunnetuimmista poliittisista vangeista. Juuri sillä hetkellä tuntui hyvältä elää vapaassa demokratiassa - sen takia saan tänne blogiinkin kirjoittaa vapaasti, mitä haluan!

Jäimme bussista pois Grand Placen tuntumassa ja kävelimme ihailemaan sitä ympäröiviä hienoja taloja. Jouluvaloja viriteltiin juuri paikalleen, mutta valitettavasti ne sytytetään vasta kuun vaihteessa. Tämän jälkeen kävimme syömässä ja sitten kurkkaamaan pissaavaa poikaa eli Manneken Pis-patsasta. Mutta mitäs, mitäs? Oliko ilma liian kylmä vai tuulinen vai mikä oli syy, sillä poika oli pistänyt aarteensa mustan talvitakin suojiin, eikä lorutellutkaan menemään. Hupaisaa sinänsä, miten tuota pientä patsasta oli kerääntynyt suuri joukko ihmisiä katsomaan. Hieman koomillista!

Sitten hyppäsimme taksiin ja vietimme erittäin rauhallisen lauantai-illan ihan vain asunnossamme. Laitoin ruokaa, pesimme pyykkiä ja menimme kaikki aikaisin nukkumaan. Eetukin oli jo paljon, paljon parempi, eikä kuume onneksi enää noussut.