Tiistai 10.11. ja 60. Matkapäivä

60. päivää ja kaksi täyttä kalenterikuukautta reissua takana!

Aamulla heräsimme surkeina, sillä Markun vatsatauti jatkui yhä vaan ja hänellä oli ollut melkoinen liskojen yö. Luultavimmin se johtui kuitenkin siitä, että söi illalla, ja vatsa ei vielä kestänytkään ruokasatsia. Joka tapauksessa matka eteenpäin jatkui ja onneksi edes ilma oli kirkastunut. Itää kohti jatkettiin (meniköhän ilmansuunta nyt oikein, kun on tainnut meillä tulla vähän niiden kohdalla lapsuksia. Koitetaan vaan pitää lukijat skarppina ;-) ja matkan aikana päätepiste vaihtui parikin kertaa. Myöhäistä lounasta syötiin pienessä kalastajakylässä nimeltä Luarca. Kylän väitetään olevan yksi Pohjois-Espanjan kauneimmista ja kyllä se kauniilta näyttikin. Itse sain nauttia oikein paikallista herkkua, nimittäin naudanlihapataa valkoisilla pavuilla. Nam. Hyvää oli.

Reittimme kulki myös Camino de Santiagoa pitkin. Tien varsilla oli useita "Varo vaeltajaa!" merkkiä ja ihan syystä, sillä kulkureitti kulkee aivan moottoriliikennetien varrella. Lisäksi täytyy myöntää, että aikamoista itsekuria vaeltajilta vaaditaan. Eräskin kohta oli aivan suora tie reilu viiden 5 km: matkalta ja siinä voi tuntua, ettei tie lopu koskaan. Eikös voittamaton Rooman keisari Ceasarkin jo aikoinaan määrännyt armeijansa kulkemaan vain mutkaisia teitä näistä psykologisista syistä johtuen...

Yöpaikkaa haettiinkin sitten Gijonista. Ensin pongasin "Rural hotel" eli ns. maalaishotellin kyltin ja lähdimme katsastamaan sitä. Muutaman kilometrin ajon jälkeen tulimmekin todella idyllisen maalaishotellin pihaan. Hotellin isännän kanssa selvitimme asiamme ranskaksi, sillä hän ei puhunut englantia - enkä minä sitä espanjaa ikävä kyllä vieläkään osaa. Lopulta olisimme joutuneet ottamaan kaksi huonetta ja hinta olisi kohonnut tämän takia turhan korkeaksi, joten päätimme jatkaa matkaa. Olisimme muuten olleet hotellin ainoat asiakkaat, joten olisihan hän voinut tulla vähän hinnassa vastaan, tai sitten eivät halunneet meitä sinne hälyämään. Seuraavaksi seurasimme neljän tähden hotellin kylttiä kohti Gijonin keskustaa. Meren äärellä Abba-hotelli ilmestyikin vastaamme ja sieltä saimme isomman perhehuoneen 130 €:lla. Tässä vaiheessa Markun olo olikin jo sen verran uupunut, että maksoi hotelli mitä vaan, se oli otettava. Hieno huone se olikin ja lapset riemastuivat erityisesti porealtaasta!

Ennen porekylpyä lähdin vielä juoksuttamaan lapsia meren rannalle, jotta Markku sai rauhassa levätä. Rantabulevardi oli tosi hieno ja siellä kulki paljon ihmisiä iltakävelyllä. Ilma oli mukava, luultavimmin jotakin 16 astetta ja hieman tuuli. Lopulta pysähdyimme hetkeksi istuskelemaan ja kun lapsille ei muuta leikkimistä löytynyt, sai Eetu harjoitella valvonnassani tulitikun sytyttämistä. Syttyivät ja heti sammuivat, kun tuuli puhalsi sen verran kovasti. Lopulta leikkivät tikkuleikkejä palaneilla tikuilla. Pienestä se leikki syntyy, kun on tarpeen. Hotelliin päästyämme lapset saivat leikkiä vielä leikkipaikassa ja voi miten leikkivätkin sievästi. Jos on tässä pari päivää lapset olleet tosi levottomia, niin nyt kunnon ulkoilu ja hyvä leikkipaikka rauhoittivat tilannetta. Sain lukea sohvalla sisustuslehden ihan rauhassa! (Ja se oli ensimmäinen kerta tällä reissulla.)

Porekylpy olikin sitten aikamoinen, kun luonnollisesti rööttäsivät kaiken mahdollisen kylpyaineen ja shamppoot altaaseen. Olivat aikamoisia saippuaukkoja koko porukka. Lopulta väänsin kylmäkassista porukalle iltapalat ja pikku hiljaa huone hiljeni ja pystyin etsimään meille vielä hotellia loppuviikolle. Perhehuoneita on tosi vaikea löytää, eikä tässä osassa Espanjaa ole oikein apartementoksia saatavilla. On tylsä maksaa kahden huoneen hinta varsinkin, kun lapset ovat oikeasti vielä niin pieniä, että Eetu ja Emilia mahtuvat nukkumaan yhteen ekstrasänkyyn ja Liljalle meillä on oma sänky mukana. Hintaeron huomaa hyvin juuri Corunan 60 € ja tämän Gijonin 130 € välillä. Bongailin booking.comista tulevien matkakohteiden Santillana de Marin, Bilbaon ja San Sebastianin majapaikkoja, mutta vielä ei mikään tärpännyt. Olen ajatellut, että varsinkin noihin isompiin paikkoihin mennessä olisi kiva, jos majapaikka olisi valmiiksi varattuna, sillä niistä kunnon hotellin löytyminen on aikaavievää puuhaa, varsinkin kun ajaminen yksisuuntaisten ym. tietöiden takia on haastavaa. Mutta huomenna päivä uusi!